Beelawaa haa gargaarru, du’aaiis haa goonuuf

Rasuulli sallallaahu aleeyhi wasallam akki je’e:

“Namni Isinirraa Maatii Isaa kheeysatti nagayaan ganamfate, kan qaamni Isaatis fayyaa, kan qallaba (nyaata) guyyaa saniif isa gahu qabu Akka nama duniyaan hundi walitti qabamteefiiti”

Sunana Tirmiizii: 2346

Hadiisa kana keeysatti wanni ibsame waa xiqqo fakkaata, garuu dubbii guddootu kheeysa jira. Rasuulli sallallaahu aleeyhi wasallam namni nagayaan maatii isaa kheeysatti bariisifate, kan lolli isaa fii ilmaan jalaa fixuu hin sodaanne nagayaan jiraatu, akkasumaa wajjiin fayyaa qaamaa isaa kheeysaa fii alaanis qabu, sanuma wajjiin nyaata guyyaa san isa olchu qofa qabu akka nama adunyaan guutuun Isaaf walitti qabamteeti je’e. Nageenya warra dhabe yoo laalle wanni hundi hafee nagaya qofa argatanii jiraatuu hawwan. Nama fayyaa dhabee Hospitaala cicisuu ykn manneen isaanii kheeysa ciisaa jiran hundi wanni isaan fedhan fii hawwan takkittiin fayyaa argatanii dhukkuba malee jiraachuudha. Akkasuma warri beelawe wanni hawwu yoo jiraate nyaata eysaan argadhee arruma garaa guutadha, arruma ilmaan kiyya kana maaliiniin bulchaadha.

Rabbiin ol tahe beelaa fii hongeen azaaba isaa irraa akka taate hima:

وَلَقَدْ أَخَذْنَا آلَ فِرْعَوْنَ بِالسِّنِينَ وَنَقْصٍ مِنَ الثَّمَرَاتِ لَعَلَّهُمْ يَذَّكَّرُونَ

Dhugumatti warra Fir’ownaa bara hongee/abaarii fii irrina oomisha (fiirii fii miidhaaniitiin) isaan qabne akka Isaan gorfamaniif. Al-A’raaf: 130

Balaan beelaa, hongeen waan Rabbiin namaan mokkoru. Warra beelawee fii warri hin beelawinis qormaata keeysa jirra. Beelli bara kana biyya teenya keessatti akka malee hammaatee jira. Hoggaa balaa akkanaa tana dhagayaa jirru kanatti wanni nurraa eeggamu yoo xiqqaate duaa’ii godhuu, waan qabnunis gargaaruudha.

Hadiisa biraa kheeysatti Rasuulli sallallaahu aleeyhi wasllam:

“Beelawaa nyaachisaa, dhukkubsataa gaafadhaa, rakkataa gargaaraa” jedhan.

Ulamaa’iin akki jedhan: “Nama beelawe hoggaa dhageenya nyaachisuun nama hundarratti dirqama. yoo gariin namaa nyaachise ammoo nama kaanirraa dirqamummaan ni buuti, yoo namni hundi dhagayee hin gargaarre ykn hin nyaachifne hundi cubbuu seenanii jiran. Rabbiin isaan gaafata”Beela biyya keenya seenee namaa fii beeyladaa fixaa jiru agarree akka nama hin agarree tahuun hin barbaachisu.

Rasuulli sallallaahu aleeyhi wasallam beela irraa maganfatee akki je’e:

“Yaa Allaah ani beelarraan sitti maganfadha. inni irra hamaa waan nama wajjiin ciisuuti (kan namaan adda hin baane), Yaa Rabbi ganiinsa (khiyaanaa, beellama diiguu) irraan sitti maganfadha, inni irra hamaa waan garaa kheeysatti dhoyfataniiti.”

Sunana Nasa’i: 5468

Beelti waan hamtuudha. ciisan nama hin dhiistu, dhabanii hin beeytu. Namni beelawe beela wajjiin ciisa, wajjiin ka’a, hanga argatuu ykn hanga du’uu isiwa wajji tura.  Nama hedduutu sababaa beelaa lubbuu dhabaa jira. Kanaaf Rasuulli sallallaahu aleyhi wasallam waan sadeen hadiisa gubbaatti dabarsine san namni qabu duniyaa guutuu qaba jedhe.

Sunis: Nagayaan maatii ifii wajjiin ganamfachuu, fayyaa qaamaa wajjiin, nyaata guyyaa sanii qabachuu wajjiin.

Qananii guddoo tana Rabbiin nuuf kenne, namoota hedduu irraa fuudhee balaa kheeysa jiran. Gama biraatin ammoo Rabbiin waan nuuf kenne xiqqoo taatuu, guddoo maal akka ati daleeynu nu laala.Beelawaa haa gargaarru, du’aaiis haa goonuuf.

Qophii: Ustaaz Ja’far Bayaan