Press Ctrl/Cmd + P to print
or save as PDF

361: Sagaggaalummaan hukmii shari’aatti akkami?

Gaaffii: namni tokko dhalaa hin heerumin haa tahuu yookaa dhiira hin fuudhin haa tahuu isaanummaan kunuu kan fuudhe tahanii kan heerumte tahan jarreen kun sigiggaalummaan yoo irratti mul’atte hukmiin shari’aadhaa maali?

 

 

 

 

 

 

Deebisaa: ilmi dardaraa fi intalti dubraa odoo hin heerumin dura zinaa yoo wlitti dalagan hukmii shari’aatti akkuma  nabiin ? keenya murtii godhan’albikru bilbikri maa’atu jalda wo tagriibu’aam’ hadiisa musliim odeeyse keeysatti akkanatu jira. Gurbaan dardaraa fi intalti dubraa zinaa yoo wolitti dalagan hukmiin shari’aatti xiilaa dhibba tokko lachuu irraa dhukkee kaasanii adda addaan biyya san irraa fageeysu bikka isaan hamtuu itti dalagani irraa. Yoo ammoo gurbaanis ka fuudhe ta’ee intaltis ka heerumte taate hukmiin isaan lamaanii boolla qotanii mudhii gadi awwaalanii isaan cafaqu dhagaan dhawanii tumanii ajjeesuudha . wonni ilmi namaa homaa keeysa hin jirretti lakkaawee inni ilmi namaa wol gaddaafachaa itti jirus isii tana duuba iqaabni akka iqaaba murtiin akka akka murtii zinaa irratti godhamte hin jirtu . murtiin takkalleen tan nama dachii gad awwaalanii hukmii shari’aa keeysatti nama ajjeesan nama kana qulqulleeysuun karaa kanaan maletti. Woraanaa hin jenne xiyyiitiin dhawaa hin jenne dhagaadhaan , duuba tanaaf jecha jarri lamaan wolitti hamtuu dalagee yooniin tuttufatee bultii jaaree argame taate isaanuma ajjeesu . ta arraan tanaa ammoo dowlaan islaamaa ta akkasii ta jara kana hukmii shari’aa itti kennitee hojii irra oolchitu waan hin jirreef dhugaan if keeysaa bahanii toowbaa kijibaa odoo hin tahin qulqullummaan rabbi tokkichatti amananii toowbaa qulqullii sharxii guuttatanii toowbachu. Maaliree sharxiin toowbaadhaa? Ta duraa diliin , wonni nu akkanatti dalagne kun haram callaadha bor akkanatti qixaaxamnaa beekanii ka if hin odeeysine karaa rabbii garagalanii toowbaa qulqullii rabbii isaanii kadhachu waan dabre irraa nuu araaramii. Ta lammeeysaadhaa waan akkanaa ganaa itti hin deebi’uu  jedhee namni tokko murachu . ta sadeeysaadhaa waan dabre irratti sheenaa guddisu.  Maalumaafin gurbaa akkanaa wojji deema maaliifin intala akkanaa wojjiin deema. Maaliifin ganda akkanaatitti dhaqa . maaliifin hoggaa gurbaan sun na yaame bakka inni na yaame maaliifin dhaqa. Maaliifin sobsmee intala tanaan mana isii maaliifin itti dhaqa . waan dabre akkaataa itti hamtuu dalagde yaadattee sheenaa godhu. Sharxii sadeen kana boodaan wulii waan zinatti si geeysu cufa irraa fagaattee  istigfaara guddiftee , ibaadaa rabbi hanga dur irra jabeessaa dhaa sunnaa heddummeeysitee kana boodaan duuba toowbaan tee qulqulliin eega toowbatteen isiin deemtee heerumuu dandeessi innis deebi’ee fuudhuu danda’a jechuudha . eega if xahaaranii.

 

Dr Luwaa’ul Islaam