Qulqullinaa fii Islaama

Abuu Muhammad

 

Rabbiin Gaariidha, waan Gaarii jaalata. Hadiisa

Allaahaan warra Towbatuu fii Warra Qulqulleeyfatu Jaalata. Qur’aana Suuraa Baqaraa

  • Qulqullina Ibaadaa

Amantiin Islaamaa wanni irratti gadi dhaabbattu Ibaadaa Rabbiif qulqulleeysuudha. Qulqullina Ibaadaati.

Kadhaa, salaata, qalma, waanuma ibaadaa tahe hunda Rabbi qofaaf qulqulleeysuu.

  • Qulqullina Qalbii

Kan biraa Qulqullina Onneeti ykn  Lubbuuti. Islaamummaan Haalaa fi amala Ol aanaa barsiisuun haala gaarii hawaasni qabu daran ol fuudhuuf dhufte.

Rasuulli s.a.w “Ani kaniin ergameef haaloota gaarii tahan guutuufi.” jedhan

Haala gaggaarii hawaasni qaburrattu haaloota gaggaarii biraa dabaluuf dhufte Amantiin Islaamaa. Kuni Qulqullina Nafseeti, Qalbii ykn onnee ifii waan hamaa taheerraa qulquulleeysuuf dhufte.

  • Qulqullina Qaamaa

Rabbiin Ilmaan namaa irraa warra Qulqulleefatu jaalata. Onnee fii Qaama Isaanillee.

Muslimni guyyaatti hogga shan salaatuu qaba. Saniif guyyaatti hogga shan Afaan fuula, harka, miila, Gurraa fii mataa dhiqata.

Afaan rigachuun hedduu jajjabeeyfamadha.

Rasuulli s.a.w osoon ummata kiyyarratti jabeeysuu kiyya sodaachuu baadhe silaa salaata hundaaf sawaakkachuutti isaan ajaja.” jedhan

Rasuulli s.a.w galgala hoggaa hirribaa ka’e afaan sawaakkachuun eegala.

Rasuulli s.a.w hoggaa dura mana Isaa ol seenu afaan Isaa rigachuun jalqaba.

Haalli afaan rigachuu kuni ummata Keenya kan Booranaa fi Karrayyuu biratti waan beekkamaadha. Islaamummaan haala gaggaarii hawaasni sun qabu galmaan gahuu fii jajjabeeysuuf dhufte. Haala gaarii biroo Isaaniif dabaluuf dhufte.

Garuu Amantii Islaamaa keessatti Afaan rigachun qulqullina qofa osoo hin taane jaalala Rabbii namaaf dabalti, Rabbi biraa galata qabda.

Rasuulli s.a.w “Sawaakkachuun (Afaan rigachuun) Qulqullina Afaaniitii fii Rabbi Jaalachiiftuudha.”

Namni Muslimaa wanni qulqulleefatuuf bareedinaa fii fayyaa qofaaf Osoo hin taane Jaalala Rabbiitis barbaada qulqulleeyfata.

Qulqullinarraa Islaamummaan Torbaanitti guyyaa Jum’aa qaama dhiqachuu itti ajajje.

Wal Qunnamtii jaarsaa fii Jaartii boodaan dhiqachuu itti ajajje.

Rifeensa qaama saalaa (saphii), kan boobaa jalaa, kottee guyyaa afurtamatti ciruutti ajajje.

  • Naannoo ifii qulqulleeysuu.

Rasuulli s.a.w irra xiqqaan damee amantii (iimaanni) karaarraa waan nama miidhu meeysuudha.

Karaarraa waan nama miidhu meeysuun sadaqaadha.

Islaamummaan guutuun qulqullina jechuu dandeenya. Qulqullina hedduudha. Rabbii qofaaf gabbartii qulqulleeysuu, Qalbii ifii qulqulleeysuu, qaama ifii qulqulleeysuu, naannoo ifii qulqulleeysuu.

Amantii Qulqulluu, Qulqullinatti nama ajajju jechuun Islaama.

Sadarkaa Qulqullinaa himuuf <<Rabbiin warra Qulquleeyfatu nin jaaladha je’ee Quraana keessatti himuun Isaa ni gaha.>>

Amata Haarawa Hijirii 1436 bara Ibaadaa Rabbiif qulqulleeysinu, Bara Qalbii fii qaama keenya waan fokkotaa hundarraa qulqulleeysinu nuuf haa tahu.

Rabbiin warra Jaalatu sanirraa nu haa godhu.

 

Comments
Loading...