Akka warri dhihaa odeeysutti, dubartiin muslimaa hijaabaan ukkaamamtee gabrummaa jabduu jala jirti. Islaamummaan dubartiidhaaf mirga hin kennu jechaa miidiyaa isaaniitiin lallabu. Gama birootiin Muslimoonni hedduunis; dubartoonni warra dhihaa waan bilisummaa fii jiruu gammachuu keeysa jiran seehan. Hedduun keenya waan filima irratti arginu dhugaa seena. Jiruun warra dhihaa (Faranjootaa) jiruma filimaa san nutti fakkaatti. Fiilmiifi miidiyaan isaanii, dubartii isaanii kan laggeen irra fiffiiguufii, kan gammachuun koflaa karaa irra deeman garsiisaa oola. Nutis kanuma garree jiruu qananii keeysa jiran jennee amannee jirra. Dhuguma wanti odeeyfamu fi arginu kun waan isaan keeysa jiranii? Dhugumatti dhalaan warra dhihaa mirga guutuu qabuu? Jireenya gammachuu keeysa jiruu? Waan kana ifa baasuu barbaachisa. Akka namni hundi haqa baruuf, ragaalee qabatamaa tahaniin waan dubartoonni biyyoota dhihaa kheeysa jiran, maddeen biyyoota dhihaa irraa dhiheeysuun wajjiin laalla.

Biyyoota dhihaatti, dubartiin meeshaa haajaa qunnamtii saalaa itti bahan qofa. Isaan biratti dubartiin kabajaa takkallee hin qabdu. Kanaaf ragaan isaanuma. Waldayni tohannoo fii ittisa dhukkubaa (CDC) kan mootummaa ameerikaa, qorannoo fayyadama hashiishaa fii amaloota qunnamtii saalaa irratti godheen akka ibsetti; Dhiirti ameerikaa jiddu galaan umrii isaa guutuu kheeysatti dubartii 7 wajjiin walqunnamtii saalaa godha. Dhirti ameerikaa parsantiin 29% ammoo, umrii Isaa kheeysatti dubartii 15 ol wajjiin qunnamtii saalaa godha. LINK

Qorannoo BBCn biyyoota dhihaa 14 kheeysatti godheen, dhiirti biyya Biriitaaniyaa (British) parsantii 42 tahan, yeroo takka kheeysatti dhalaa takkaa ol wajjiin qunnamtii godha. Ameerikaa kheeysatti ammoo dhiirti parsantii 50 tahan, qunnamtii fuudhaafii heerumaan alaa ykn zinaa godhaa jiraata.  Xaaliyaan Parsantii 38, Faransaan 36 tu zinaa godhaa jiraata jechu.

Maddi BBC

Qunnamtii akkanaa kan dhiirti dubartoota hedduu wajjiin dhokatanii qabaatan kanaan kan miidhamu dubartoota. Fuudhuuf osoo hin taane itti qanani’uu qofaaf lakkoofsa hedduu wajjiin qunnamtii dhoysaa godhan. Warri dhihaa kan bilisummaafii wal qixxummaa lallaban, dubartii fedhii foonii qofaaf fedhan. Walitti dhufeenyi isaanii kan jaalalaafii walii rifachuun keeysa hin jirre tahuu kanarraa hubachuun salphaadha.

Irra hedduun dhiiraa dubartoota akka sagaggaaltuutti lakkaawanii haajaa itti bahuu qofaaf walitti dhufeenya uuman. tan sagaggaalummaa hojjattu maallaqa fudhatti. tan walitti dhufeenya jaalala dharaatiin dhiirri itti taphatu garuu humaa takkallee hin argattu.

Wal qunnamtii fuudhaafii heerumaan alaa (zinaa) boodaan intalti hoggaa ulfoyte dhiirti duyda itti galti, hogga kana dubartiin biyyoota dhihaa filannoo lama qofa qaban. Takkaa ilmoo san baasuu (waan isaan Abortion jedhaniin). Takkaa ammoo ilmoo san kophaa guddisuudha. Ameerikaa keeysa sababaa waan kanaatiif maatii Miliyoona 10.4 ol kan kophaa itti carraaqu dubartoota qofa. Isaan Single Mother (haadha kophaa jiraattu) jedhanii yaaman. Ilmoo abbaan Zinaa haadhatti dalagee quba hin qabne haati kophaa guddifti.

Waajirri Census kan mootummaa ameerikaa (wajjirri lakkoofsa ummataa qoratu) lakkoofsa dubartoota ameerikaa keeysatti bara 2014 ilmaan dahanii kheeysaa, parsantiin 36 warra takkaa hin heerumin jedha. Akkas jechuun nama seeraan wal hin fudhintu ilmaan dila kana dhala jechuudha.  Qorannoon kun itti dabalee dubartoota miliyoon 9.9 tahantu kophaa ilmaan guddisa jedha.

Kana qofaa miti balaan dubartoota dhihaa harkaa qabdu heddu. Ameerikaa qofatti ilmoo garaa jirtu miliyoona takkaa oltu amatatti ajjeefama. Isaan kanaan Abortion jedhaniin. Ameerikaa keeysatti dubartii gaaraatti ulfa qabattu 10 kheeysaa 4 ilmoo ifirraa baafti. Akka waldayani fayyaa adunyaa fii CDC jedhanitti, ameerikaa qofatti ulfa miliyoona tokko oltu amatarra baafama. LINK

Waan hedduu garaa nama nyaatu, dubartoonni akka meeshatti lakkaawamuu irraa kan ka’e, biyyoota dhihaatti haajaa eega itti bahan booda, ulfi argamu kan lakkoofsa isaa himuun namatti ulfaatu kun hundi ni ajjeefama. Daa’imman garaa jirtu miiliyoona meeqa fixutti jiran jechu. Kun hundi maqaa mirga eeguu, bilisummaa akka feete tahuu jedhuun, dubartoota meeshaa qunnamtii saalaatiif dhimma itti bahan qofa godhanii hambisan. Kana qofaa miti miidhaan dubartoota irra gahu heddu. Biyyoota dhihaa kan duratti deemne dubartootaaf mirga eeyne jedhan kheeysatti haalli jiru, dubartoota kan wal qunnamtii saalaatiif daangaa malee saaxilu waan taheef, dukkuba wal qunnamtii saalaa hedduuf saaxilaman.  

Ammaas balaan isaan mudachutti jirtu tana qofaa miti, dubartoonni biyyoota dhihaa kheeysatti warra dhiiraa kan akka meeshatti isii lakkaawuun, balaan gudeedamuu fii tumamuu irraa  hanga ajjeefamuu irra gahu heddu. Akkaa wajjirri ministeera haqaa qorannoo isaa kheeysatti dhiheeysetti, Ameerikaa kheeysatti dubartii 1320tu wagga waggaan ajjeefama. kunis guyyarraa dubartoota 4 tahantu warra zinaaf isaan barbaaduun ajjeefama jechu.  LINK

Waajirri Ministeera haqaa ameerikaa qorannoo biraatiin, dubartoota miliyoona 3 ol tahantu, wagga waggaan ameerikaa keeysatti balaan irra gaha. Balaan kunis balaa qaama miidhamuu, qaamni irrachuu, kan akka ijji dhaamuu, ableen diramuufii waan ajjeechaa gadii jechuudha.  

Dubartoonni Ameerikaa maal dalagan?

Qorannoon mootummaan godhamte akka addeeysituutti, hoojiin dubartiin ameerikaa haalaan hedduminaan daleeydu hojiilee kafaltii gadi aanaa qabanii fii, waajjiroota keeysatti sadarkaa gadii dalagan. waldayootaa fii waajiroota keeysatti bakka ol aanaa kan hojjatu parsantii 97 dhiira akka tahe qorannoon Ministera hojjii ameerikaa ibsee jira.  LINK

Qorannoo biraa kheeysatti, hojii qulqullinaa (sarraatanyaa ykn hojjattuu manaa) kan dalagu ameerikaa keeysatti parsantii 89 dubartoota. Kana qofaa miti; dubartoota bakka hojiitti daangaa itti dabruu fii balaa irraan gahuun biyyoota dhihaatti waan guyyarraa baratame.

Kana hunda booda faaydaan dubartoota warra dhihaa, beeysisa meeshaalee gurgurtaati. Namni makiinaa gurguruu fedhu, footoo dubartii qullaa dhaabbattuu cinaa dhaaba. Kan TV gurgurus, dhalaa qullaa dhaabbattu TV keeysatti garsiisaa oola. Meeshaa gurgurachuuf dhalaa akka beeysisaatti itti fayyadamu.

Kun hundi osoo tahaa jiru dubartii Muslimaa amantii isiitiin kabajamte xiqqeeysuuf mirga dhabde jedhanii lallaban. Hijaaba isii uffattee, qaama Isii bineensoota meeshatti isii lakkaawan jalaa waan dhoyfatteef irraa baasuuf tattaafatan. Mee waan asii olitti dhiheeysine kanaa fii dubartii Muslimaa kan kabajaan haadhaa fii abbaa biraa heerumtee, seeraan nama Rabbiin halaal godheef wajjiin ilmaan halaal Rabbiin kenneef  al biratti madaalaa!

Nama dhugaa barbaaduuf, mirga islaamummaan dubartootaaf kenne seerri kumuu dubartootaaf hin kennine. Islaamummaa keeysatti dubartiin kabajaadha. Meeshaa qaalii nama hundarraa dhoyfamtu. Namni isii arguu haqa godhatu, Nama Rabbiin halaal godheef qofa. Kabajaa isiitiif jecha, namni tokkos isii harkaan qabachuu hin dandahu. Qaamni isii, sagaleen isii, uumaan isii hundi kabajaadha. Namni biroo hanga fedhes osoo hawwee, itti ida’amuu dhiisii harkaan tuquufii ijaanuu arkuu hin dandahu. Yaa dubartii Muslimaa, Rabbii akkanatti si kabajeef galata galchi. Kabajaa Rabbiin sitti uwwise kana, mirga kijibaa warri dhihaa lallabuun sobamtee kabajaa firraa hin mulqin. Gaafa seera islaamummaa jala deemtee haala shari’aan si ajajjuun jiraatte. Jireenya gammachuu jiraatta in shaa Allaah.

Qophii: Ustaaz Ja’far Bayaan